Silmänpohjakuvat, diabeetikon hoitotasapainon peili

Kävin eilen silmänpohjakuvissa. Kyseessä on rutiininomainen toimenpide diabeetikolle. Silmänpohjia kuvataan jotta yhden monista diabeteksen lisäsairauksista – diabeettisen verkkokalvosairauden eli diabeettisen retinopatian – etenemistä voitaisiin seurata ja tarvittaessa aloittaa toimenpiteet muun muassa näön säilyttämiseksi. (tieteellisempää tekstiä täältä)

Fundus_retinopathy_EDA03
Lievää taustaretinopatiaa diabeetikon silmässä (huom! ei minun!)

Näön menetys kuulostaa pelottavalta, eikö? Niin se vähän onkin. Pääpiirteittäin retinopatia tarkoittaa sitä, että silmän hiussuonet ovat pullistuneet, suonet vuotavat tai silmään on kasvanut suonen tukosten ympärille uudissuonia. Oireet voivat olla pitkään aika vähäisiä (eli näkö ei vain yks-kaks häviä), varsinkin jos muutokset eivät ole tarkannäön alueella. Retinopatia saatetaankin siis todeta yllättäen silmien terveystarkastuksen yhteydessä. Uudissuonten ilmaantuessa silmänpohjiin alkaa kuitenkin olla jo kiire, näkö voi heiketä ihan muutaman viikon sisällä ja lopulta kokonaan kadota. (pkssk.fi)

Eye_disease_simulation,_diabetic_retinopathy
Esimerkiksi tältä voisi maailma näyttää retinopaattisten (?) silmien läpi

Retinopatian vaurioittamia silmiä hoidetaan laserilla tai silmänsisäisillä pistoksilla. Ei kuulosta kivalta, vai mitä? Onko laserointia sitten mahdollista välttää? On, mutta…

eye-79585_640

Hyvä hoitotaspaino vähentää silmänpohjamuutoksia, mutta ei pysty kuitenkaan kokonaan estämään niitä. Riski muutoksiin kasvaa mitä pidempään diabetesta sairastaa. Kun sairautta on kestänyt yli 20 vuotta, on verkkokalvomuutoksia yli 90 % ykköstyypeistä. (terveyskirjasto.fi) Retinopatia -diagnoosia ei kuitenkaan automaattisesti lätkäistä otsaan, vaan sairauden kehittymistä on mahdollista hidastaa tai jopa kääntää kelkka parempaan suuntaan juurikin hoitotasapainoaan viilaamalla.

Omalla kohdallani silmänpohjia on seurattu jo vuosia, yleensä vuoden välein. Epikriisissä vilahtelevat sanat ”taustaretinopatia” ja ”vähäiset muutokset”. Ei kuulosta kovin kummoiselta, eihän? Mutta jos taustalla vaanii tieto jonain päivänä mahdollisesti tapahtuvasta laseroinnista ja tuttavapiirissäkin säteen alle joutuu yhä useampi pitkään sairastanut, alkaa näön menetys kummasti kummitella mielessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi olen jo vuosia halunnut sensoroivaa pumppua, sen avulla tasapainon pitäminen on ainakin periaatteessa helpompaa ja jos vain millään tavoin pystyn enempiä muutoksia estämään…

Näistä synkistä tunnelmista palaan kuitenkin eiliseen kuvauskäyntiini. Mustuaiset lautasen kokoisina lähinäkö suurin piirtein olemattomana astelin kameran eteen. Jännittäähän se aina, tälläkö kertaa se kuvaaja ilmoittaa, että kolmekymmentä suonta poikki ja valtava verenvuoto molemmissa silmissä ja seuraavasta ovesta laserin alle, mars. Valoon tiukasti tuijottaen kuuntelin, kun kuvaaja (joka muuten ei ole lääkäri eikä voi silmiäni diagnosoida, mutta ehkä nyt jo eläkkeelle jäädessään tietää jutun jos toisenkin silmänpohjista) jutteli niitä näitä ja lopulta pudotti pommin:

”Silmänpohjistahan sen diabeetikon hoitotasapainon sitten oikeasti näkee, näissä ei voi huijata kuten vaikka ennen pitkäaikaissokerin mittausta tsempataan vain se kaksi kuukautta. Kattelin tossa sun edellisiä kuviasi, nämähän näyttää ihan tosi paljon siistimmiltä, onko sulla hoitotasapaino parantunut?”

2 kommenttia artikkeliin ”Silmänpohjakuvat, diabeetikon hoitotasapainon peili

  1. Poutsi sanoo:

    :( Mulle sanottin viime kesän silmänpohjakuvauksissa, että toisessa silmässä on pari verenpurkaumapistettä, joita aletaan tarkkailemaan. Ei ole koskaan ennen ollut silmissä mitään.

    Tykkää

    • Nelli sanoo:

      Ikävä kuulla :( Mä muistan kanssa ekan kerran kun epikriisissä komeili se sana (tausta)retinopatia. Vähän meinasi iskeä paniikki. Onko ne kuitenkin juuri noita taustajuttuja ja vähäisiä muutoksia, joita voi vielä torjua hoitotasapainon parantamisella? Tokihan parantaminen kannattaa vaikka olisivatkin isompia asioita eikä enää vaan taustalla. Lohduttavaa on kuitenkin se, että vaikka sinne laserin alle joutuisi niin sellainen on ylipäätään keksitty. Tai, että muutoksia pystytään seuraamaan ja torjumaan se lopullinen sokeutuminen tai ainakin välttelemään sitä mahdollisimman kauan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.